Posti kulkee. Parikkalan Sanomat 2.4.2020
Parikkala, parasta yhdessä?
Parikkalan Kunnalliset JHL ry os. 425 on saanut yhteydenottoja jäseniltään liittyen kunnan toimintaan henkilöstönsä suhteen. Kunnan päättäjiltä toivomme avointa, keskustelevaa lähestymistapaa työntekijöitään kohtaan. Nyt henkilöstö kuulee heitä koskevia asioita kyliltä tai lukee niistä sanomalehdistä.
”Kunnan viranhaltijat valmistelevat teknisten palveluiden sekä ruoka- ja puhtauspalveluiden tuottamista yhdessä Rautjärven kanssa ensi vuoden alusta lähtien. Asia on kirjattu kuntien tämän vuoden talousarvioihin. Parikkalassa teknisissä palveluissa sekä ruoka- ja puhtauspalveluissa on noin 40 työntekijää ja Rautjärvellä noin 25. Työntekijämäärä on kuntien kokonaisuuteen nähden merkittävä.” Näin asiasta kerrottiin Etelä-Saimaassa 18.2.2020. Parikkalan kunnan työntekijöitä ei ole asiassa lähestytty millään lailla. Asiasta ei ole keskusteltu, ei tiedotettu, JHL:n pääluottamusmies on myös asiassa lehtitietojen ja huhupuheiden varassa.
Uusi tilanne tuli eteen koronaviruksen takia, kun koulut suljettiin 18.3. Tämä kosketti— kunnan työntekijää, jotka työskentelevät Kirjolan ja Saaren kouluissa. Koulunkäynninohjaajat saivat yllättäen maanantaina 23.3. kutsun infotilaisuuteen tulevan työnkeskeytyksen johdosta. Se alkoi heti seuraavana päivänä 24.3. Kunnan johtoryhmä oli käsitellyt asiaa perjantaina 20.3. ja päättänyt keskeyttää ohjaajien työt. Asiasta ilmoitti rehtori maanantaina. Olisiko ollut hyvää henkilöstöjohtamista kertoa asiasta hyvissä ajoin ennen keskeytyksen alkamista? Olisiko voinut antaa työntekijöille aikaa reagoida asiaan? Olisivatko työntekijät sen ansainneet?
YT-neuvotteluja ei tarvinnut työnantajan mukaan, koska nyt on poikkeustilanne, korona, koulut ovat kiinni, ei ole tarvetta eikä töitä ohjaajille. JHL:n mukaan neuvotteluja olisi pitänyt käydä ja pääluottamusmiestä informoida tulevasta. Samalla kunnanhallitus päätti tiistaina 24.3. aloittaa poikkeusoloihin perustuvat yhteistoimintaneuvottelut muun henkilöstön kanssa. Siitäkin tieto tuli paikallislehden kautta työntekijöille 26.3. YT-neuvottelut ovat valitettavan yleinen tilanne muuallakin Suomessa, vaikka Suomen hallitus vetoaa kuntiin, että pidättäytyisivät mittavista irtisanomisista ja lomautuksista koronaviruksen aiheuttamassa epävarmuudessa.
Joissakin kouluissa ohjaajat jatkavat oppilaiden tukemista etänä samaan tapaan kuin opettajat opettavat. Oppilailta ei ole mihinkään hävinnyt tarve ohjaajan tukeen. Vanhemmat joutuvat selviämään kotona lapsien etäkoulunkäynnin kanssa itsekseen. Opettajat joutuvat valtavan työtaakan alle ja heiltä vietiin pois heidän työtään tukeva koulunkäynninohjaaja. Suurin harmi on kuitenkin oppilaita kohtaan, jotka hyötyisivät ohjaajilta saamastaan tuesta.
Voimmekin kysyä millaista henkilöstöjohtamista Parikkalassa halutaan noudattaa. Olisiko korrektia ja hyvää johtamista keskustella henkilöstönsä kanssa asioista? Haluaako kunnan johto viestiä työntekijöilleen arvostavansa heitä ja heidän olevan tärkeitä, niin tärkeitä, että asioista avoimesti keskusteltaisiin. Siltä ei kunnan työntekijöistä tällä hetkellä todellakaan tunnu. Työntekijät ovat huolissaan tulevasta, onko työpaikkoja, miten tässä edetään, miksi kukaan ei kerro mitään. Tällä hetkellä on tunne, että meidät on unohdettu, meillä ei ole väliä.
Parikkalan kunnan henkilöstöstrategiassa puhutaan tehokkaasta ja avoimesta tiedonkulusta. Kuinka hyvin tämä on toteutunut? Mielestämme ei kovin hyvin. Toivommekin työnantajan panostavan enemmän huomioita avoimuuteen ja henkilöstön kuulemiseen, henkilökunnan motivointiin ja hyvinvointiin. Näin viihtyvyys työssä lisääntyy, joka näkyy siten tuloksellisuudessa ja sitoutumisessa.

Parikkalan Kunnalliset JHL ry os. 425:n hallitus jäseniensä puolesta

Parikkalan-Rautjärven Sanomat 20.5.2020

Humiseva Harjulinnan Harju

Kunnassa on tällä hetkellä suunnitelmia, jotka koskettavat kunnan työntekijöitä. Viimeisempänä kunnan teknisen toimen muutokset. Asiassa edetään kovalla vauhdilla ja pelkona on, että asiaa ei käydä tarpeeksi ja avoimesti läpi kunnan viranhaltijoiden, valtuutettujen, työntekijöiden ja kuntalaisten kesken. Työpaikalla tapahtuvat muutokset, joilla on vaikutuksia henkilöstöön, kuuluvat yhteistoiminnan asiapiiriin, mikäli muutokset vaikuttavat olennaisella tavalla henkilöstön asemaan tai työehtoihin. Ennen kuin työnantaja päättää yhteistoiminnassa käsiteltävän asian, niitä tulee käsitellä yhteistoiminnassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin asiasisältöihin voidaan vielä aidosti vaikuttaa.

Asiasta ei näköjään aiota keskustella eikä tiedottaa ennen kuin päätökset on tehty. Henkilöstö on täysin unohdettu. Muutokset koskevat kuitenkin 1/3 työntekijöistä ja jos mukaan otetaan lomituspalvelujen suunnitellut muutokset, puhutaankin jo yli 50 % työntekijöistä.

Elinkeinojohtajan irtisanomisen myötä ollaan tilanteessa, jossa elinkeinoelämää pitäisi kehittää .Nyt suunnataan katseita Imatran seudun kehitysyhtiön palveluihin. Samoin huhut kertovat ruokapalvelujen ostosta Imatralta. Ruoka siis kuljetetaan Imatralta Parikkalaan. Parikkala on mukana HINKU-hankkeessa ja kunnan nettisivuilla todetaan: ”Liikenteen polttoaineet ovat Parikkalan merkittävin kasvihuonekaasulähde. Yksityisten ja julkisten palvelujen keskittäminen lisää liikennöintitarvetta koko suuren ja pitkänomaisen kunnan alueella.” Tätä vasten ajatus ruuan valmistamisesta ja kuljettamisesta tuntuu naurettavalta. Ruuan paikallisuus ja lähituottajat kärsivät tällaisesta asiasta myös.
Jos palveluja ulkoistetaan, on tehtävä tarkat vertailut. Laskun loppusumma ei ole sama kuin palvelujen kokonaiskustannus. Kustannuksia syntyy sopimuksen valvonnasta, epäkohtiin puuttumisesta, hankintojen valmisteluista, kilpailuttamisesta ym. Jos näitä kaikkia ei huomioida,oston lopullinen hinta saattaa nousta huomattavaksi. Paikallinen päätösvalta katoaa. Usein ulkoistaminen heikentää henkilöstön työsuhteen ehtoja ja johtaa irtisanomisiin. Entä hallinnolliset kustannukset? Miten palvelun laatu on varmistettu? Ostopalvelussa toimitetaan vain ne palvelut, jotka sopimuksessa on mainittu. Jos halutaan lisäpalveluja, niistä neuvotellaan erikseen ja jokainen laskutetaan ja hinnoitellaan erikseen. Nämä nostavat palveluhankinnan hintaa huomattavasti.
Jos esimerkiksi siivous ja kiinteistönhoito on järjestetty kunnan omana työnä, yllättävät tarpeet hoidetaan omalla henkilöstöllä ylitöinä tai siirtämällä henkilöstöä kohteesta toiseen. Näin kustannukset ovat pienemmät ja joustavuus palveluissa säilyy. Mutta ulkoistetussa palvelussa näin ei käy.
On paljon näkymättömiä kustannuksia, jotka saattavat ilmetä myöhemmin muilla kunnan sektoreilla tai asiakasmaksuina. Yleisin virhe on puutteellisesti tehty selvitystyö kaikista kustannuksista. Pidemmällä aikavälillä hyödyt menetetään.

Näitä taustoja vasten toivomme, että Parikkalan kunta harkitsee tarkoin miten se haluaa palvelujaan tuotettavan. Toivomme, että työntekijöitä kuultaisiin enemmän päätöksiä tehdessä. Monet kunnat ja kaupungit ovat ottaneet jo kertaalleen ulkoistetut palvelunsa takaisin omaksi työkseen huomattuaan niiden kalleuden, kankeuden ja huonon laadun. Toivomme, että työnantaja lisäisi avoimuutta yhteisissä asioissa. Työntekijöiltä varmasti löytyy halukkuutta kehittää omaa työtään ja etsiä keinoja työn tuottavuuteen. Palvelutuotannon uudistukset ovat onnistuneet parhaiten niissä kunnissa, joissa koko uudistusprosessi on toteutettu huolellisesti ja kunnan tavoitteet ja motiivit ovat kaikkien tiedossa.

Toivomme avoimuutta ja hyvää yhteistyöhenkeä

Parikkalan kunnan henkilöstön puolesta
Parikkalan kunnalliset JHL ry